Teksti ja kuvat: Markus Lehtipuu
Liettua on joka suhteessa kiinnostava matkailumaa, ja sillä on monia erikoisuuksia.
Nykyinen Liettua koostuu kolmesta erillisestä alueesta: kanta-Liettuana voi pitää maan keskiosia ja länsirannikolle ulottuvaa vyöhykettä. Länsirannikon etelälaistale on entinen Memel, joka kuului kauan saksalaisille. Itä oli puolestaan Puolalla ennen toista maailmansotaa.
Näistä elementeistä jo löytää omat kutkuttavat yksityiskohtansa. Mutta vasta Vilnassa tajuaa, että Liettuan sisällä on oma pienikokoinen "tasavaltansa".
Siispä sinne!
Uzupiksen tasavalta koostuu vain muutamasta korttelista, mutta vitsi on hauska ja se otetaan jollakin tavalla ihan tosissaan. Joku ottaa sen tietysti täysin tosissaan.
Ellei muuta, kyseessä on tärkeä muistutus keskellä demokratiaa, että on asioita, jotka pitää saada päättää paikallisesti, eri tavalla. Sitä varten Uzupis on olemassa.
Uzupikseen pääsee siltaa pitkin, ja tunnelma avautuu heti rauhallisena.
Uzupikseen vievän sillan metalliaitaukseen on kiinnitetty ikuista rakkausta julistavia lukkoja.
Sillan lähellä on myös omat julistuksensa kylttien muodossa.
Uzupis on muun muassa taide- ja kulttuurikeskus.
Sen alueella osataan elämisen taide.
Siellä aurinkokin paistaa maagisemmin.
Taidetta on jokaiseen tyyliin ja makuun.
Rakennuskanta on vanhaa.
Kaiken keskellä on Uzupiksen enkelipatsas.
Uzupiksen tasvallan perustuslaki on kirjattuna enkelipatsaan lähelle. Se on nyt kiiltävillä plakaateilla useilla eri kielillä, myös suomeksi.
Perustuslain ihanteisiin on helppo yhtyä, ja yhtäkkiä matkailija tuntee kuuluvansa Uzupiksen tasavaltaan. Ehkä meillä kaikilla onkin oikeus asua joen tällä puolella!
* * *
Tämä on Suomalaisen Matkaoppaan Liettua-blogi.
Liettua-opaskirjamme (2008) on lähes loppuunmyyty. Uusi painos on tekeillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti